tuulesta kuuluu muinainen kutsu
kuiskaus kivinen, ääni ikiaikainen
leijonan sydän, roudasta taottu
kansa pohjosen kaivautuu maasta
nyt on aika ihmisen,
valtiaan ajan viimeisen
petojen sukua, täynnä vihaa ja uhoa
juuret nilkkoja kiristää
metsä salaisuuksia kuiskii
mullasta sinut on tehty
ja siihen maadut aikanaan
kaiken se antaa, vähän se pyytää
maasta kasvu, tuulesta voima
meidät on luotu kestämään
kylmän kipu kieltämään
suon silmät tarkkana katsovat
joki nauraen matelee
vanhat kalliot kyllä muistaa
kaiken, minkä aika unohtaa
vuodenajat vuorotahtiin
meille voimiaan näyttävät
jokainen omaa voimaansa
yllemme jakaa ajallaan
ja niin maa makaa
kansa kylmän pohjosen
me kyisen pellon kyntäjät
suojelija ikiaikojen
tuulet neljän kyllä valjastaa
puissa soi nuo soinnut kalevan
suonissa virtaa muistot esi-isien
niemet, notkot, suuret harjutkin
käy kanssasi synnyinsijasi
kankaat, jotka niitämme
kosket, jotka kahlitsemme
kutsuvat meitä hiljaa
avatkaa silmänne, nähkää eteenne, kuulkaa äänemme, puhukaa kieltämme
vaikka maa ois luotu meitä varten
ei ole maata kohta ollenkaan
maa laulaa lauluaan,
jos vain sitä kuunnellaan
älkää riistäkö paljaaksi
repikö juuria maasta
sillä kaikki on yhtä
ja yksi on kaikki
kansat kylmän pohjosen
me kyisen pellon kyntäjät
ihmistä ei pois saa luonnosta
se on suurta maailmankaikkeutta
hiljaa hiipii virrat aikojen
rakkaina seisoo selät järvien
yllä kuu ja tähdet karttanaan
ja alla juuret äiti pohjosen
hiljaa keskellä selkää
eksyneenä metsissä
huutaen vuorten huipuilta
asuu jumala
A powerful metal opus, blending soaring vocals, intricate melodies, and thunderous riffs for an epic listening experience. Bandcamp New & Notable Jun 26, 2023